sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Tavallisuus

Olen viime päivinä pohtinut sitä, miten pienellä kiinnostuksella nykyään suhtaudun asioihin. 
kaatukaa oi kaikkivallat
näyttäkää on teissä miestä
kapinoikaa kerran edes
uinumatta virran mukaan

Minusta on tullut tavis. Tavallinen. Olen varmasti aina ollut tavis, mutten välttämättä omassa mielessäni. Olen aina etsinyt virheitä ja älyttömyyksiä kaikesta, koittanut ajatella toisin. Nyt mielenkiintoni moiseen on täysin mennyttä. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa politiikka, idealismit tai totuuden etsintä.

menkää syyttäjäinne eteen
kerran silmät avoimina
myöntäkää se, todeksi on
valikoitu valheet vaan

Suurimpana yksittäisenä tekijänä tässä kaikessa on varmasti ollut nainen. Jotenkin hänen olemassaolonsa elämässäni tekee kaikesta ulkopuolisesta täysin yhdentekevää. Mutta on tapahtunut muutakin. Olen huomannut että kaikki tieto sisältää valheita. Tahallisia ja tahattomia.

riittäneekö sekään vielä todistajan lausunnoksi
teille arkkitolvanoille, että meitä viedään pian
halkopinon täytteheksi, kompostiksi, lannoitteeksi
öljyn vuosimiljoonien päästä vasta valmiin vierteeksi

Olisi mielelle kevyttä uskoa jokin totuus. Jokin yksittäinen, pohjimmiltaan yksinkertainen totuus ja pitäytyä siinä. Miksen? Niinhän kaikki tuntuvat järestään tekevän.

aivankuin laulaisi oksilla olennot
metallipiikeistä, kirveistä tehdyt
ne tietävät sen mitä sinä et tiedä
ne tietävät milloin on iäsyys - NYT

En kykene moiseen. Se aiheuttaa minussa vihareaktion ja törmätessäni moiseen keskustelutasolla, keskustelu lakkaa välittömästi kiinnostamasta minua. Niin järjetön määrä virheitä, valheita ja maagista uskoa. Kaikilla. Minulla myös. En pysty sanomaan mitään totta. En  pysty yhtäkään asiaa todistamaan todeksi. Pystyn vain pohtimaan valheiden ja epätosien mahdollisuuksia ja määrää.

aivankuin laulaisi oksilla kuningas
suurempi mieltä ja koneita 


Ihan vaan siltä pohjalta on pakko ruveta pohtimaan että ehkä tämä ihmismieli joka meillä kaikilla on, ei ole tehty etsimään tai ymmärtämään totuuksia. Se on tehty elämään tätä elämää. Se on tehty hahmottamaan äärettömyys, tarkoituksettomuus ja älyttömyys ja pyöristämään se riittävään tarkkuuteen. Riittävän tarkaksi elämään tätä elämää. Riittävän tarkaksi purkaa omaa pässinpäisyyttä. Riittävän sumeaksi ymmärtämään välttävästi naista. Riittävän kriittiseksi voidakseen nähdä sen mikä on olennaista ja priorisoida.

aivankuin laulaisi vaan eipä laula
oksalla joka on mielettömyys   

maanantai 25. tammikuuta 2010

Raivo

Toista päivää polttamatta ja sen huomaa. Heathenous Kun haen grilliltä ruokaa ja nainen sanoo ettei ole nälkä, heitän ruoat roskiin. Cretinous Tämä tila on mielenkiintoinen. Räjähdän käsiin ihan pikkuasiastakin. Yhtäkkiä hirveä väkivallanhalu nousee ja teen ihan mittasuhteettomia asioita. Kaikki on niin selkeää. Kyllä tai ei. Niin tai näin. Reasonless. Jokin tässä mielentilassa kiehtoo minua. Savages. Se on aito ja teeskentelemätön. Greedy and Ravenous. Tinkimätön.We Face Off. Nainen valittaa rahatilannetta. Sanon että rahan tunkeminen peliautomaatteihin ja tupakkaan kun loppuu, säästöä kertyy. Nainen sanoo että vittuilen. Kysyn kokeeko hän asian todella niin. Hän nyökkää. Wage War and Beat up on Pacifists. Kysyn onko hän aivan varma että vittuilen. Hän katsoo hyökkäävästi ja toistaa. Vedän syvään henkeä. Sanon että ehän siinä. Otan veitsen pöydältä ja heitän sen täysillä tiskialtaaseen. Jokin hajoaa siellä. Vesi roiskuu kaakeleille. Vedän matot lattialta. Kaikki mikä niiden päällä on kaatuu. Nainen on hiljaa.  He's the Compassionless, [and he's the Antagonist]. Itkee kasvot käsissään.

I should never be fooled with
My devilish music will put a spell on you stupid
 
Vien matot pihalle ja hakkaan niitä kunnes mattopiiska on soikea.


Whoever you're cool with will forever be losers
I'll hit you so hard your kids'll inherit the bruises

Palaan sisälle.


Malevolent moodshifts attached to Satan
and a sick fascination with Patrick Bateman

Tiskaan tiskit.

Then disguise the crimes from the pigs at the station
they missed that arraignment cause I slipped past probation


Pikkuhiljaa rauhoitun. Kyllä tämä tästä.

maanantai 18. tammikuuta 2010

Syy ja seuraus

Törmäsin leffaan nimeltä Ink. Kyseessä on ymmärtääkseni jonkinlainen indie- amatööriviritys, mutta näyttelijäntyöt, leikkaukset ja kertomus ovat rautaa. Kokonaisuudessaan elokuvaa voisi kuvata monisyisenä kertomuksena syyn ja seurauksen suhteesta fantasia- draama- ja actionelementeillä. Tulee mieleen Night/Day Watch, muttei elokuva missään vaiheessa kalpene verratessa.

Elokuvan päähenkilö Ink on maailman rytmiä rummuttamalla paikoissa ja ajoissa hyppivä, epämuodostunut kaapuhiippari, determinismissään täydellinen sotilas painajaisten ja hyvien unien välimaastossa. Hänellä on tavoite. Tulla turraksi ja liittyä painajaisiin. Inkin matka on täynnä vastoinkäymisiä, manipulointia ja menneisyys täynnä häpeää, surua ja salaisuuksia jotka aukeavat syy-seuraus suhteineen vasta aivan elokuvan loppumetreillä. Kaiken keskeltä kasvaa tarina laskevasta spiraalista, kehistä joita jokainen ihminen on tuomittu toistamaan, ellei kykene joskus nielemään ylpeyttään. Todellakin, unet tulevat alitajunnasta, ehkä painajaisten substanssi on ego.

perjantai 15. tammikuuta 2010

Naisvartija

Nainen haluaa hakea vartijakoulutukseen. Minä en pidä ajatuksesta yhtään. En ymmärrä miksi. Se olisi järjellisesti ajateltuna ihan hyväkin juttu hänelle. Silti ajatus on minusta huono. Johtuneeko se siitä, etten juuri arvosta koko ammattikuntaa, vai siitä, ettei hänellä ole yhtäkään ominaisuutta joka soveltuisi siihen hommaan?

En arvosta vartijan hommia pätkääkään, sillä nykymuodossaan sillä ei ole mitään uskottavuutta. Vartija vartioi. Jos joku tulee puuttumaan vartioitavaan asiaan, vartija ottaa  rikkojan kiinni tai  ohjaa rikkojan takaisin oikealla uralle. Pitää järjestystä yllä. Ihan vartioinnin perusjuttuja? Nykyään kun menee ostoskeskukseen, siellä seisoo reippaasti yli keski-ikäisiä ukkoja, kynäniskoja ja lesboja eksynyt katse kasvoillaan työnnellen ostoskärryjä paikalleen kun 12 vuotiaat räkänokat tekee ihan mitä huvittaa ja vittuilevat heille.Tämä on syy, miksi itse hylkäsin ajatuksen moisista hommista hyvissäajoin. Minun pinna on aivan liian lyhyt. Minua joko uskotaan tai ei uskota. Jos ei uskota, minä joko hyväksyn sen ja annan periksi, tai teen asialle jotain.

Naisen parhaat ominaisuudet ovat reunaton luottamus ihmisiin ja haluttomuus tuomita ketään. Häneltä tuntuu puuttuvan kaikki hälytysmekanismit jotka varoittavat jonkin tietyn ihmisen vaarallisuudesta, siinä missä minä haistan ikävyydet kilometrin päästä. Hän on myötäilevä, mukautuva, hiljainen, anteeksiantavainen, hento ja kiltti.

maanantai 11. tammikuuta 2010

Noita

Nainen hyökkää kun istun muina miehinä pöydässä. Hän ei kykene lukemaan naamastani surua ja se ei käy. Se on totta, enhän minä ole surullinen kuin niinä hetkinä kun katselen oman naiseni surua ja hänen kaunista, vähäeleistä, mutta rehellistä tapaansa ilmaista sitä. Hän sähisee minulle etten tuntenut kuollutta. Myönnän sen todeksi. Hän kysyy oliko minun suhteeni kuolleeseen hyvä. Sanon sen olleen ihan hyvä.

Kun katselen tätä naista, näen kaiken sen mikä ihmisyydessä on vialla ja miksi ihminen ei koskaan tule muuttumaan paremmaksi. Näen ihmisen joka ei kykene näkemään itsessään mitään vikaa. Ihmisen joka ei välitä kenestäkään paitsi itsestään. Ihmisen joille kaikki ovat välineitä ja pelinappuloita. Arvelen hänellä olevan jokin suhteellisen vakava persoonallisuushäiriö, sen tarkemmin ottamatta kantaa mikä se voisi olla. Se ei kuulu minulle. Kenenkään muun ongelmat eivät ole mitään hänen mielessään. Pikkujuttuja, kuten hän itse sanoo. Hän kulkee vainajaa epäkunnioittavassa humalassa ympäriinsä haukkumassa kaikki ja kertomassa miten viallisia he ovat. Hän kertoo minulle miten minun kannattaisi kuitenkin harkita kannattaako olla naiseni kanssa, sillä naiseni on hänen näkökulmastaan hullu.

Kun katson tätä alatipuhuvaa naista, ymmärrän täysin miksi olen naiseni kanssa ja miksi kokoajan enemmän tajuan miten loistavan ihmisen olen löytänyt. Tuollaiset kierot, tyhjät, typerät ja sekopäiset noidat ovat yksi syy miksi vaikka kuolen naiseni takia. En edes jaksa puolustella, koska ymmärrän että mitä vähemmän puhun tälle naiselle, sitä vähemmän hänellä on mitään mitä kääntää ympäri ja muuttaa valheeksi ja paskapuheeksi. Haluan olla mahdollisimman kaukana moisista ihmisistä. Haluan etteivät he tiedä nimeäni, ajatuksiani tai tunteitani. En ole pelinappula. Tunnen lievää myötätuntoa hänen miestään ja lapsiaan kohtaan.

Hänen tilitystään kuunnellessa yritän olla nauramatta hänen kertomuksiensa suodattamattomuuksille. Hän kertoo kaiken pahan mitä hänelle on ikinä sattunut, muttei jätä pois sitä faktaa, että moni asia niissä tarkoin kuvatuissa tapahtumaketjuissa on suureksi osaksi hänen omaa vikaansa. Pohdin sen johtuvan siitä ettei hän edes ymmärrä käsitettä "oma vika". Hänelle on ilmiselvää, että hänen tekonsa ovat kaikki oikeutettuja ja hyviä. Hän on puheissaan välillä suuri uhri ja marttyyri, välillä maailman pelottavin olento jolla on maagisia kykyjä ennustaa tulevaa. En anna mitään ulos. En hymyä tai inhoa. En tuomitse, en ihmettele, enkä pidä minään. Olen jäävuori kun hän lääppii jalkaani. Lopulta hän kyllästyy ja jättää minut rauhaan. Etsii seuraavan jota väheksyä, jolle alleviivata omaa kauneuttaan ja erinoimaisuuttaan ymmärtämättä että hän on läpeensä ruma ja luotaantyöntävä kauniin kuorensa alla. Mielenkiinnoton ja ennalta-arvattava tuholainen. Hän menee naiseni luo ja kertoo ettemme paljon harrastaneet seksiä, vain vähän takaapäin. Minä pohdin että ainut tapa millä tuota naista ikinä tuuppaan, on kun tuuppaan hänet Saimaaseen.


Kun hän myöhään yöllä harrastaa seksiä (Ilmeisesti rahasta, kuten seuraavana päivänä selviää.) vaimonsa menettäneen miehen kanssa, puristan naistani itseäni vasten, vedän keuhkoni täyteen hänen tuoksaan, suljen silmäni ja nukahdan.

perjantai 8. tammikuuta 2010

Kato saatana

Nykyään saa dna-testin ihan pikkurahalla! Sähköpostiin!

Linkki

torstai 7. tammikuuta 2010

Se on koska se on

Minua huvittaa suuresti, kun jossain tutkitaan jotakin, mikä on vallallaolevan idealismin vastaista, niin heti perään haetaan joku asiantuntija sanomaan, ettei se niin ole, koska se ei ole niin.

Samoinsanoen, tarkemmin asiaa ei tietenkään tarvitse valottaa, vaan luottaa siihen, että asiantuntija tietää ettei se ole niin, sillä hän tietää ettei se niin ole.

Sitten sitä jo miettiikin asiantuntijaa sinäänsä. Onko kyseessä hätäinen reaktio, joka uhkaa hänen asiantuntijuudensa perustoja? Järisyttävä, ikävä tutkimus jonka tulos on väärä, koska asiantuntija tietää jo valmiiksi ettei se ole niin, koska niin se ei ole.

Onhan se ikävää ja typerää, että moisia tutkimuksia tehdään. Typerämpää on tietysti se, ettei asiantuntija vaivaudu tarkastelemaan kuinka on tutkittu, ja mitä tutkimuksessa voisi olla vikana?

Ehkä he samalla asiantuntijalogiikalla päättelevät, että asiantuntijan ei tarvitse perustella, koska hän on asiantuntija, eikä asiantuntijan tarvitse perustella.

Tekisi mieli välillä vaan alkaa mouhoamaan ja kyseenalaistamaan kaikkea ihan vaan siksi, että haluaa nähdä kiemurtelua aksiooman edessä ja saada siitä sairasta nautintoa. Muttei viitsi. Sillä ei voita mitään, koska mitään sillä ei voita.

Ainiin, tämän päivän esimerkki mahdollisesta kuvaamanilaisesta tilanteesta. Tässä tosin asiantuntija kieltää väitteen, mutta perustelee sitä asialla joka ei välttämättä liity tutkittuun aiheeseen. "Mahdollisesta", sillä iltapulut on nähty ennenkin. Toimittajat eivät osaa siteerata tiedejuttuja:

Linkki suomeksi


Alkuperäinen artikkeli